Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä | 6. päivä | 7. päivä | 8. päivä | 9. päivä
|
|
Maanantaiaamu (15.8) valkeni niinikään pilvipoutaisena. Ulkolämpötila oli tuvan mittarin mukaan +8 astetta. Sää oli kuitenkin edellispäivää sen verran selkeämpi, että nyt Halti erottui taivaanrannassa... Matkaa linnuntietä on noin 8 km.
|
Matka jatkuu Pihtsusjärveltä kohti Meekonjärveä. Samaa reittiä, kuin tullessakin.
|
Pian tuvalta lähdön jälkeen oli Rassejohkan ylitys. Se ei ollut kauhean leveä, mutta sen verran syvä ja vuolas, että jos kiviltä lipesi, se oli tappio. Antti ei viitsinyt tällä kertaa enää testata kenkiensä vedenpitävyyttä, vaan vaihtoi Goretexit suosiolla vaellussandaaleihin ylityksen ajaksi.
|
Ja tietysti aurinko alkoi heti paistamaan, kun emme olleet enää menossa Haltille! Kuvassa Gieddecohkkan ja Haltin huiput hennossa auringon paisteessa.
|
Ja Haltin punertavaa, auringossa kylpevää rinnettä vielä zoomilla kuvattuna.
|
Pihtsusköngäs. Suomen korkein, vapaasti putoava vesiputous (17m).
|
Pihtsusköngäs.
|
Antti kuvaamassa putousta.
|
Allekirjoittanut ja Pihtsusköngäs.
|
Pihtsusköngäs.
|
Allekirjoittanut ja Vuomakasjoen putous. Paikka on sama, kuin mistä pari päivää aiemmin menomatkalla oli jo esillä yksi kuva.
|
Antti nautiskelemassa tunturipuron raikkautta.
|
Meekonjärvellä jälleen. Vastarannalla sijaitsevat autio- ja varaustuvat (noin 200-300m erillään toisistaan).
|
Ajattelimme yrittää pitkästä aikaa taas kalastella. Tarkoituksena oli kahlata Vuopmegasjohkan toiselle puolelle, josta näytti voivan heitellä vapaasti Meekonjärvelle. Virta oli kuitenkin yllättävän voimakas, joten veden noustessa reilusti polven yli, päätimme luopua ajatuksesta. Ja lähirannat taas eivät olleet tarpeeksi syviä virvelöintiin, joten kalastus jäi siltä erää haaveeksi.
|
Onneksi olimme suhtautuneet jo etukäteen hieman pessimistisesti kalansaaliiseen, ja laittaneet merellisen spaghetin ainekset vettymään jo aamulla. Nyt kun kalaa ei tullut, saimme sentään herkutella muutoin merellisellä aterialla.
|
Lounaan jälkeen ohitimme Meekonjärven varaustuvan, ja jatkoimme nousua muutaman kilometrin verran Gahperuslatnjan kupeeseen. Kuvassa näkyy alhaalla Meekonjärvi ja taustalla vasemmassa reunassa Halti.
|
Kuudennen vaelluspäivämme leiripaikka. Olimme jo menomatkalla panneet merkille kuivan näköisen joenuoman, jossa kuitenkin virtasi puro. Asetuimme sen varrelle siten, että teltalta näkyi vielä juuri ja juuri Haltille.
Puro käyttäytyi varsin mielenkiintoisesti. Kuten tästä kauempaa otetustakin kuvasta jo havaitsee, puro ikäänkuin katoaa keskellä kuvaa...
|
Ja tästä sen havaitsee vielä paremmin. Vaikka kiviä nosteli pois parin kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti pian puron "katoamisen" jälkeen, vettä ei näkynyt. Minne lie katoakaan aivan yllättäen...
|
Yömyssyllä Gahperuslatnjan rinteellä.
