Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
|
|
Kolmas vaelluspäivämme alkoi nousulla jäätikköhissillä reiluun 2500 metriin. Hissi muistutti hyvin paljon metroa, mutta jyrkkyys oli aivan toista luokkaa. Suurin osa matkasta kulki vuoren sisällä. Juna tuhoutunut onnettomuudessa 11. marraskuuta 2000!
|
Näköalabaarissa 3029 metrin korkeudessa kahvilla. Ilma oli ohentunut jo sen verran, että pelkkä rappujen nousu toiseen kerrokseen aiheutti huimausta. Samoin hengitys oli vaikeutunut. Aivan kuin olisi joutunut hengittämään käsi suun edessä.
|
Näköalabaarin ulkoterassilla. Lämpötila pari astetta plussan puolella.
|
Vuoren läpi mentiin panoraamatunnelia pitkin. Reilussa kolmessa kilometrissä kävely aiheutti voimakasta puuskutusta, normaalia ohuemman ilman takia. Ja tunneli oli menomatkalla vielä alamäkeä, joten paluumatka hieman arvelutti...
|
Kolmessa kilometrissä oli myös lunta reilusti. Paksuimillaan lunta saattoi olla 20 metriä, jonka alla vielä ikijäätä 30 metriä.
|
Maisemat olivat varsin talviset. Taka-alalla näkyy laskettelija, joita oli runsaasti pilvisestä säästä huolimatta.
|
Jäätikkö loppuu kuin veitsellä leikaten. Ilmaston lämpeneminen sulattaa näissäkin korkeuksissa ikijäätä uhkaavalla vauhdilla.
|
Helpotuksen hetki koettiin, kun opas ilmoittikin, että palaamme takaisin lähtöpisteeseen jäätikköhissillä. Emme siis joutuneetkaan kävelemään panoraamatunnelia takaisin ylämäkeen. Kuvasta käy hyvin ilmi, että nousua olisi tosiaan hieman ollut...
|
Kun kolmesta kilometristä oli laskeuduttu vielä takaisin 2500 metrin korkeuteen, alkoi hengityskin taas kulkea normaalisti. Ja silloin kyllä maistuikin jo tuhti makkara-annos ja kylmä olut.
|
Lounaan jälkeen lähdimme laskeutumaan polkuja pitkin takaisin alas. Rinne oli jyrkkä, mutta kulku turvallista eikä putoamisen mahdollisuutta juuri ollut.
|
Tästä kuvasta saa varsin hyvin käsityksen ihmisen pienuudesta. Kuvan oikeassa laidassa näkyvä musta piste on köysiradan koppi, johon mahtui lähes 100 ihmistä. Keskellä näkyvä hissitolppa on maailman korkein, peräti 113,6 m. Pudotusta köysiradan alla on noin 2 km.
|
Lepotauko. Laskeutuminen on ollut suhteellisen helppoa ja vaaratonta. Vain polvet ovat olleet kovilla.
|
Mutta sitten meno muuttui tyystin. Tässä reilun 100 metrin pituiselle kapealle harjanteelle oli kiinnitetty turvavaijeri, josta sai pitää kiinni. Pudotus kummallakin puolella noin 1700 metriä. Puheet polun vaarattomuudesta ja putoamisen olemattomasta mahdollisuudesta sai tässä vaiheessa tyystin unohtaa...
|
Polku kulki aina välillä hyvin lähellä jyrkännettä...
|
Alastullessa polku kulki välillä pienten huippujen reunoilla, välillä taas hädintuskin 2 metrin levyisellä harjanteella. Kuvassa osa porukasta on jo onnistuneesti ohittanut hjarjanteen ja saanut tukevaa rinnettä toiselle puolelleen.
|
Edellisessä kuvassa näkyvästä paikasta vasemmalle katsoessaan näkymä oli tämänkaltainen. Pilvi kätkee harsoonsa lähes 1500 metrin pudotuksen.
|
Paikka paikoin polku kulki aivan jyrkänteen reunalla. Horjahdus oikealle olisi tiennyt lähes pystysuoraa pudotusta reilut 1500 metriä...
|
Pahimmat paikat ovat jääneet taakse ja korkeuttakin on tiputettu reippaasti. Silti maisemat ovat edelleen kuin lentokoneesta. Kuvassa näkymä alas Zeller-järvelle.
|
Hurjanpuoleinen vaellus takana ja aika palkita itsensä yhdellä huurteisella.
|
Koska kyseessä oli viimeinen vaelluspäivä, iltaa juhlistettiin "Apres Wanderung" tilaisuudella, joka vastaa laskettelijoiden ja hiihtäjien"after ski":tä. Tilaisuus pidettiin Sonnbergin näköalaravintolassa, joskin illalla ei maisemia pahemmin nähnyt.
Paikan päälle mentiin hurjastelevan taksikuskin kyydissä, joka sai välillä epäilemään, liekö auto pysyy tiellä ollenkaan. Rotkoon syöksymistä ei kuitenkaan osannut "enää" pelätä lainkaan, olihan päivälläkin selviydytty aika mahdottomista paikoista. Ja perille päästiinkin lopulta onnellisesti, jonka jälkeen iltaa vietettiin tutuksi käyneen vaellusporukan ja oppaiden kanssa syöden, juoden ja laulaen.
|
Ja toki illan lopuksi jaettiin myös vaellusdiplomit. Kuvassa allekirjoittanut vastaanottamassa juuri omaansa.
