Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
Toinen vaelluspäivä valkeni hieman utuisena. Nousimme ensin takseilla noin 1500 metriin, josta lähdimme nousemaan kohti Hundsteinia (2200m).
Tämähän on aivan kuin Milka-suklaa mainoksesta...
Lehmiä parturoimassa vuoren rinnettä.
Näkymä alas Zeller-järvelle matkalla kohti Hundsteinia. Etualalla jyrkänpuoleinen rinne.
Huippu näkyy jo! (korkein huippu kuvan oikeassa laidassa)
Taukopaikka kiipeämisen lomassa.
Huippua lähestyessämme läheisessä rinteessa ollut rasvahäntälammas lyöttäytyi joukon jatkoksi.
Hevosia ja lampaita hieman korkeammassa ilman alassa, noin 1900 metrissä.
Pitkällisen vaeltamisen jälkeen loputkin mehut puristettiin tässä rinteessä. Matkaa huipulle oli noin 100m, mutta aikaa tuhraantui ainakin puoli tuntia.
Antti on jo ehtinyt huipulle, Jannella sen sijaan on vielä hieman noustavaa...
2200 metrin korkeuteen kohoava Hundstein saavutettu!
Noustessa paloi melkoisesti energiaa, joten ruokaakin oli saatava. Tuhdit pihvit ja tuoppi jos toinenkin korjasi tehokkaasti tilannetta.
Ennen alaspäin lähtemistä oli vielä hetki aikaa ihailla upeaa maisemaa.
Paluumatka on alkanut. Edessä noin 1 km:n verran laskeutumista pystysuoraan, kokonaismatka noin 4-5 km.
Jonkin verran on jo tultu alaspäin...
Taukopaikka laskeutumisen lomassa. Alastulo on muuten helppoa, mutta rasittaa polvia todella ankarasti.
Näkymä ylläolevasta taukopaikasta alas Zell am Seehen.
Jälleen alhaalla sivistyksen parissa, vaikka edelleen selvästi Zeller-järveä korkeammalla. Kuvassa tyypillisiä alppitaloja.