Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä | 6. päivä | 7. päivä | 8. päivä
|
|
Kuopiolaismiesten ottama yhteiskuva aamiaista laitellessa (la 15.11). Alunperin oli suunniteltu, että olisimme Hossasta palanneet jonnekin Kuopion paikkeille tulomatkan tapaisesti, mutta heikohkojen mökkimajoitusten takia allekirjoittanut ehdotti, että jospa ajaisimmekin suoraan Vantaalle asti. Siellä olisi vanhempieni kämppä tyhjillään, joten saunominenkin onnistuisi. Näin päätettiin tehdä, vaikka se tietäisi noin 700 km:n ajomatkaa yhtäsoittoa.
|
Lavajärveltä lähdettiin liikkeelle varsin hyvissä ajoin ja paluumatka parkkipaikalle oli sama, kuin mitä oli vaelluksen alussa tultu. Nyt tosin valoisaan aikaan. Kuvassa Kukkurin kämppä, joka tällä kertaa osoittautui asumattomaksi. Kävimme vilkaisemassa vieraskirjaa, josta selvisi, että menomatkalla tapaamamme pariskunta oli viettänyt tuvassa oikein pienen loman, 4 yötä.
|
Parkkipaikka näkyy jo! Ja ainakin täältä asti katsottuna autokin näyttää olevan kunnossa.
|
Olihan se kunnossa. Ja lähti hyvin käyntiinkin. Eikun autossa odottanutta karkkia naamaan ja menoksi, kohti Vantaata ja SAUNAA!
Loppusanat
Vaellus onnistui suunnitellusti eikä mitään havereita tapahtunut. Muita vaeltajia ei näkynyt kuin ne kuopiolaismiehet ja alkumatkalla Kukkurin kämpässä ollut pariskunta. Sekä ne koiranulkoiluttajanaiset Lavajärvellä menomatkalla.
Antti on kiertänyt Hossaa jo pienestä pitäen ristiin rastiin, mutta allekirjoittaneelle tämä oli ensimmäinen vaellus Hossan maisemissa. Ja samalla ensimmäinen vaellus talvisaikaan. Tai no, rospuuttoaikaan. Kuten vaelletusta reitistä voi havaita, emme pyrkineet optimaalisisiin päivätaipaleisiin, vaan saamaan mahdollisimman hyvän ja kattavan kuvan Hossan alueesta viikossa. Ja ainakin omasta mielestäni tässä onnistuttiin oikein hyvin.
Vaelluksella opin kuitenkin sen, että jos reissuun on lähdössä muulloin kuin kesällä, makuupussin on oltava sellainen, jossa pärjää. Eipä mennytkään aikaakaan, kun vanhan makuupussin rinnalle tuli uusi, Joutsen-merkkinen untuvapussi. Mitä sitä olen nyt pienillä pakkasilla testaillut, niin on se hieman toistaluokkaa kuin vanha kuitupussi...
Hossa itsessään oli upea kokemus ja maisemat komeat. Vielä kun olisi aurinko paistanut, niin tämä olisi välittynyt kuvistakin paremmin.
