Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä | 6. päivä | 7. päivä | 8. päivä
|
|
Uusi päivä (ti 11.11) oli aivan edellispäivän kaltainen sään puolesta. Harmaata, pieni pakkanen ja ajoittaista räntä-/lumisadetta. Lähdön jälkeen lunta oli tullut hitusen, maa oli kevyen lumiharson peitossa.
|
Ala-Valkeiselta matka jatkui Iso-Valkeisen ja Keski-Valkeisen välistä kohti Puukkojärveä. Pienen Hossalaislammen kohdalla ylitettiin metsäautotie.
|
Aika ajoin polku kulki kannaksella, joka oli ympäröivään maastoon nähden selvästi korkeammalla. Silloin kun puut eivät peittäneet näkyvyyttä, maisemat olivat jylhät. Harmi vain, että sää oli niin harmaa.
|
Taustalla ilmeisesti Saari-Hoilua. Ainoa väriläiskä oli rinkan kirkkaanpunainen sadesuojus. Vähän väliä sateli jotakin märkää, joten oli helpompi kulkea koko ajan sadesuojus päällä.
|
Puukkojärven autiotuvalla lounastauolla. Tämäkin kämppä oli asumaton. Lounaaksi oli makkaralla terästettyä hernekeittoa. Paikalla asui varsin rohkeita ja röyhkeitä kuukkeleita. Kun soppakattilan jätti hetkeksi vartioimatta, ne laskeutuivat kattilan reunalle ja noukkivat hernekeiton seasta siellä lilluvia makkaranpalasia. Ja yksi taas teki uhkaavia syöksyjä.
|
Allekirjoittanut odottamassa jälkiruokakahvin valmistumista.
|
Puukkojärveltä matka jatkui Laukkujärven autiotuvalle, jonne oli matkaa noin 4,5 km. Sinne ehdittiin juuri ennen pimeän tuloa. Päivän vaelluksen pituus oli noin 11 km.
|
Laukkujärven autiotupa.
|
Nukkumislaveri. Kämppä oli pieni, neljälle hengelle tarkoitettu, mutta sitä tuli lämmitettyä kuin aiempia isompia kämppiä. Ja saunahan siitä tuli! Lämpömittaria siellä ei ollut, mutta varmasti siellä oli noin 40-50 astetta. Makuupussissa oli täysin mahdotonta nukkua ja Antti nousikin vielä hyvän tovin nukkumaan käynnin jälkeen vilvoittelemaan ulos ja lenkottamaan ovea.
Itse en jaksanut lähteä vaan kehotin vain kuvittelemaan, että olemme etelän auringossa. Lisäksi tuoreessa muistissa oli aiempien öiden kylmyydet, joten itse olin sitä mieltä, että ennemmin liian kuuma kuin kylmä.
