Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä | 6. päivä | 7. päivä | 8. päivä
|
|
Aamukahvi valmistumassa Ala-Valkeisen kämpällä (pe 14.11).
|
Ala-Valkeiselta matka jatkui jälleen kohti Kokalmuksen laavua. Samaa reittiä kuin mistä oli aiemmin tultukin. Tällä kertaa tosin päätimme kokeilla oikaisua Ala-Valkeisen länsirantaa pitkin. Ja hyvin se onnistuikin, kiitos kalamiesten, jotka olivat tehneet hyvät polut järven ympärille. Taustalla Kokalmus ja jossakin sen vastarannalla laavu.
|
Porosuoja matkalla kohti Kokalmuksen laavua.
|
Ja jäänhuurruttamia mättäitä. Taustalla suo.
|
Kokalmuksen laavun jälkeen emme jatkaneet matkaa merkattua reittiä pitkin, vaan suuntasimme kohti Rytikankaan parkkipaikkaa. Parkkipaikalta lähti metsäautotie, jota päätimme kulkea aina sinne asti, missä kohtaa oli reissun alussa jouduttu käymään joen ylitystä varten. Kokalmuksen laavulla oli vielä hehkuva hiillos ja vieraskirjassa kuopiolaisten kirjoitukset, joten ilmeisesti he olivat lähteneet sieltä vain hiukan aikaisemmin. Siitä ei ole tietoa, jatkoivatko he edellisiltana sinne asti vai pitivätkö nyt vain taukoa.
Tietä kävellessämme näimme myös vaelluksen ensimmäiset isommat eläimet, tokallisen poroja.
|
Tulentekopaikka metsäautotien varrella. Edessä näkyvä silta oli samainen, jota käytettiin joen ylitykseen Lavajärveltä lähdettäessä alkumatkasta. Jos tietä jatkaisi suoraan, saapuisi lopulta Lehtovaaran parkkipaikalle. Halusimme kuitenkin yöpyä vielä kerran Lavajärvellä, joten jahka lounas saataisiin syötyä, käännyttäisiin sillan jälkeen vasemalle kohti Lavajärveä. Ja pitihän meidän hakea se tyhjä punaviinipullokin sieltä.
|
Lounaaksi laitettiin jälleen kerran terästettyä hernekeittoa...
|
...josta tulikin tällä kertaa tosi tuhtia. Lusikka seisoi siinä vaivatta. Muovipussissa oli panssarivanikkaa, joka oli oikein maukasta ja pysyi paremmin kasassa kuin perinteinen näkkäri.
|
Marraskuista maisemaa reitin varrelta.
|
Lavajärvellä jälleen. Tupa oli autio ja perille ehdittiin hyvin valoisan aikaan. Päivätaipaleen laskeminen oli hiukan vaikeaa, koska kuljimme mm. tietä pitkin, mutta arviolta se oli noin 10 km.
|
Illallinen valmistumassa.
|
Sama Lavajärven nukkumislaveri, jossa tuli yövyttyä joitakin päiviä aiemmin. Illan aikana Ala-Valkeisella tapaamamme kuopiolaismiehet saapuivat kämpälle, ja päättivät jäädä yöksi. Itse menimme nukkumaan jo aiemmin, mutta miehet jatkoivat iltaa miestä väkevämpiä siemaillen ja savolaiseen tapaan kovaan ääneen toisilleen juttuja kertoen.
