Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä
Aamu 5.9. Tässä sitä tuli yö vietettyä. Pakkastakin oli ollut, koska pakkiin jätetty vesi oli jäätynyt. Makuupussissa kuitenkin tarkeni mukavasti.
Rihmakurun laavu edelleen. Aamiaisen aikana ohi kulki useita retkikuntia, mutta yö tuli vietettyä ylhäisessä yksinäisyydessä.
Näkymä matkan varrelta Rihmakurun laavulta lähtemisen jälkeen.
Toinen upea maisema matkan varrelta.
Välillä oli toki pysähdyttävä pitämään taukoa ja nauttimaan kiireettömyydestä.
Nammalakuru noin 2 km:n päässä Rihmakurusta. Sieltä löytyi myös kotakahvila, josta sai sumppia ja tuoreita, lämpimiä munkkeja.
Komea tienviitta matkan varrella. Pallakselta tultu 13 km, Hettaan matkaa vielä 42 km.
Tauko Montellinmajalla.
Kahvi ja munkit tekivät tehtävänsä. Pakko pitää taukoa, kun vielä ilmakin oli niin upea.
Kuvan keskellä näkyvän tunturin juurelle oli tarkoitus ehtiä illaksi, pois merkatulta vaellusreitiltä. Matka näytti täältä käsin lyhyeltä ja helppokulkuiselta...
Mutta sitä se ei todellakaan ollut. Pelloilta näyttäneet aukeat olivatkin upottavia soita ja rämeikköjä!
Allekirjoittanut taukoa pitämässä ryteikössä rämpimisen lomassa. Voimat alkoivat olla jo aika lailla loppumassa ja kuten kuvasta näkyy, taustalla näkyviltä tuntureilta ei silti ole tultu kovinkaan pitkälti.
Pakko se oli hyväksyä oma pienuutensa ja jäädä paljon suunniteltua aikaisemmin leiriin. Olimme kuitenkin päässeet erämaaosan puolelle, joten nuotion saattoi laittaa minne vaan. Ja juomavettäkään ei tarvinnut kovin kaukaa hakea.
Allekirjoittanut leiripaikassa. Jo pelkkä teltan pystyttäminen oli tarpomisen jälkeen vaativa urakka. Varsinkin, kun ateriaa ei oltu vielä ehditty syömään. Maisemia ei metsän keskeltä juuri nähnyt eikä uimaan päässyt, mutta se ei juuri haitannut. Pääasia, että oli paikka, mihin kallistaa päänsä.
Antti sentään jaksoi ruveta kokkailemaan illallista, joka oli muistaakseni joku saksalainen nakkisoppa.
Kunnollista polttopuuta ei pahemmin lähimaastosta löytynyt, mutta onneksi kuitenkin sen verran, että niillä yhden nuotion sai syntymään.
Iltateen jälkeen uni tuli noin puoli kymmeneltä. Aamulla puolestaan nukutti aina kello 11 saakka. On se lomailu rankkaa!