Jos saavuit tälle sivulle muualta etkä havaitse kehyksiä, klikkaa tästä

Hetta-Pallas vaellus (2000)


Jouni Laaksosen ajantasainen lista Hetta-Pallaksen autiotuvista


1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä

Kuva: Janne Silvo

Aamu 5.9. Tässä sitä tuli yö vietettyä. Pakkastakin oli ollut, koska pakkiin jätetty vesi oli jäätynyt. Makuupussissa kuitenkin tarkeni mukavasti.

Kuva: Janne Silvo

Rihmakurun laavu edelleen. Aamiaisen aikana ohi kulki useita retkikuntia, mutta yö tuli vietettyä ylhäisessä yksinäisyydessä.

Kuva: Janne Silvo

Näkymä matkan varrelta Rihmakurun laavulta lähtemisen jälkeen.

Kuva: Antti J. Niskanen

Toinen upea maisema matkan varrelta.

Kuva: Janne Silvo

Välillä oli toki pysähdyttävä pitämään taukoa ja nauttimaan kiireettömyydestä.

Kuva: Janne Silvo

Nammalakuru noin 2 km:n päässä Rihmakurusta. Sieltä löytyi myös kotakahvila, josta sai sumppia ja tuoreita, lämpimiä munkkeja.

Kuva: Janne Silvo

Komea tienviitta matkan varrella. Pallakselta tultu 13 km, Hettaan matkaa vielä 42 km.

Kuva: Janne Silvo

Tauko Montellinmajalla.

Kuva: Janne Silvo

Kahvi ja munkit tekivät tehtävänsä. Pakko pitää taukoa, kun vielä ilmakin oli niin upea.

Kuva: Antti J. Niskanen

Kuvan keskellä näkyvän tunturin juurelle oli tarkoitus ehtiä illaksi, pois merkatulta vaellusreitiltä. Matka näytti täältä käsin lyhyeltä ja helppokulkuiselta...

Kuva: Janne Silvo

Mutta sitä se ei todellakaan ollut. Pelloilta näyttäneet aukeat olivatkin upottavia soita ja rämeikköjä!

Kuva: Antti J. Niskanen

Allekirjoittanut taukoa pitämässä ryteikössä rämpimisen lomassa. Voimat alkoivat olla jo aika lailla loppumassa ja kuten kuvasta näkyy, taustalla näkyviltä tuntureilta ei silti ole tultu kovinkaan pitkälti.

Kuva: Janne Silvo

Pakko se oli hyväksyä oma pienuutensa ja jäädä paljon suunniteltua aikaisemmin leiriin. Olimme kuitenkin päässeet erämaaosan puolelle, joten nuotion saattoi laittaa minne vaan. Ja juomavettäkään ei tarvinnut kovin kaukaa hakea.

Kuva: Antti J. Niskanen

Allekirjoittanut leiripaikassa. Jo pelkkä teltan pystyttäminen oli tarpomisen jälkeen vaativa urakka. Varsinkin, kun ateriaa ei oltu vielä ehditty syömään. Maisemia ei metsän keskeltä juuri nähnyt eikä uimaan päässyt, mutta se ei juuri haitannut. Pääasia, että oli paikka, mihin kallistaa päänsä.

Kuva: Janne Silvo

Antti sentään jaksoi ruveta kokkailemaan illallista, joka oli muistaakseni joku saksalainen nakkisoppa.

Kuva: Janne Silvo

Kunnollista polttopuuta ei pahemmin lähimaastosta löytynyt, mutta onneksi kuitenkin sen verran, että niillä yhden nuotion sai syntymään.

Kuva: Janne Silvo

Iltateen jälkeen uni tuli noin puoli kymmeneltä. Aamulla puolestaan nukutti aina kello 11 saakka. On se lomailu rankkaa!


Copyright © 2000 Janne Silvo / Antti J. Niskanen
Takaisin sivun yläreunaan | Takaisin pääsivulle