Tällä kertaa esittelyssä on suomalaisille rakas rentoutumis- ja peseytymismuoto nimittäin saunominen. Tämä ikivanha suomalainen tapa ei ole vuosien saatossa menettänyt suosiotaan vaan kuuluu edelleenkin monen suomalaisen elämään. Ihmetystä voi herättää termi harrastuksena, mutta kun haastateltavina ovat vastaava päätoimittaja Janne Silvo ja päätoimittaja Antti Niskanen ei lukijankaan tarvitse epäillä miksi saunomista voi jo kutsua harrastukseksi. Korostan näin aluksi, että kysymyksien välissä olevat kommentit ovat minun mielipiteitäni eikä siis minun ja haastateltavien yhteisiä. No mikäs siinä saunomisessa nyt sitten on niin kliffaa...

Mikä saunomisessa erityisesti viehättää?

A: Se vaan tuntuu mukavalta. Etenkin kylmänä talvipäivänä. Se rentouttaa ja vähentää stressiä. Lisäksi siinä puhdistuu paremmin kuin vaikkapa vain suihkussa peseytymällä, ainakin näin minusta tuntuu.

J: Samaa mieltä, mutta savusaunan jälkeen en välttämättä tunne olevani puhtaampi kuin pelkän suihkun jälkeen. Lisäksi sauna on mukava sosiaalinen tapahtuma, ja tekeehän se myös hyvää esimerkiksi flunssalle, yskälle, päänsärylle, lihassäryille jne. Kuumeessa tai kovassa vatsataudissa en kuitenkaan suosittele pahemmin löylimään.

Ihan järkeenkäyviä selityksiä kumpikin haastateltava antoi. Antin mielestä saunassa puhdistuu paremmin kuin vaikkapa suihkussa peseytymällä. Tämä tuntemus perustuu siihen, että saunatilan lämpö ja kosteus saa ihohuokoset avautumaan ja niissä olevan lian poistumaan. Janne taas mainitsee, että saunominen on mukava sosiaalinen tapahtuma, missä voi vaikkapa ratkaista maailmanlaajuisia ongelmia kaverien kanssa. Olen tosin hieman eri mieltä siitä, että flunssa ja yskä helpottaisivat saunomisen avulla. Flunssahan tarkoittaa samaa kuin nuhakuume ja kuumeessahan saunaan ei missään tapauksessa sovi mennä. Nuhaa ja yskä voivat yhtä hyvin pahentua saunassa ollessa. Kyseessä on tietenkin ihmiskohtainen asia ja en ole lääkäri, joten jos joku on todennut saunan tekevän hyvää yskälle tai nuhalle niin en väitä vastaan. Itse en kuitenkaan sellaisessa kunnossa menisi saunaan.

Kuinka usein käyt saunomassa?

A: Yleensä kaksi-kolme kertaa viikossa.

J: Arkisin päivittäin, viikonloppuisin joskus kaksikin kertaa vuorokaudessa.

Keskimäärin ihmiset käyvät saunassa 1-2 kertaa viikossa. Jos luku nousee tästä ylöspäin voisi sanoa saunomista jo harrastukseksi. Janne kertoo käyvänsä 7-9 kertaa viikossa saunassa, joka on jo melkoinen saavutus. Paljon asiaan tietysti vaikuttaa se, asuuko omakotitalossa, rivitalossa vai kerrostalossa. Jannella on rivitaloasunnossaan oma sauna, jota voi tietenkin lämmittää milloin huvittaa. Toisin on esimerkiksi kerrostalossa, jossa yleensä on se yksi viikottainen vuoro ja lisäksi lenkkisaunamahdollisuus.

Mikä on paras saunan sisälämpötila?

J: Siinä 85-95 astetta ja suhteellinen kosteusprosentti 30-40. Yli 100 asteen löylyt ovat jo turhan kuumat ja 80 asteen löylyt taas tipahtavat vähänkin enemmän vettä heitettäessä heti alle 80 asteen, joka on jo turhan matala. Tosin, ei tuokaan ole ihan yksiselitteinen juttu. Jos on oikein väsynyt, niin ei silloin jaksa istua missään kiukkulöylyissä. Silloin joku 60-70 astetta on oikein sopiva. Jos taas on oikein stressaantunut, joku älytön 120 astetta ja tautiset löylyt voivat tehdä todella hyvää!

A: Mitäpä tuohon enää lisäisi. Tosin 80 on minusta yleensä ihan riittävä.

Tässä on kyseessä tietenkin makuasia. On ihmisiä jotka viihtyvät aina vain "kiukkulöylyissä" ja on ihmisiä joille se 60-70 astetta on ihan sopiva. Tämä voi riippua myös oman nahan "paksuudesta". Joillakin ihmisillä ne löylyt eivät tunnu missään ennen kuin aletaan nousta yli 100 asteen. Janne toi esille fiilis-näkökulman. Paljon voi olla mielialasta kiinni, minkälaisia löylyjä itselleen haluaa. Tosin kannattaa ottaa huomioon se seikka, että ketä muita siellä saunassa on sillä hetkellä, kun alkaa ottaa näitä mielialalöylyjä.

Suositko mieluiten sähkö-, puu- vai savusaunaa ja miksi?

A: Savusaunaa en ole puoleen ikuisuuteen päässyt kokeilemaan, mutta puusauna jyrää ehdottomasti sähkösaunan. Puukiukaasta tulee saunaan oma tuoksunsa ja tunnelmansa, ja myös ilmanvaihto on puusaunoissa pakostakin parempi kuin sähkösaunoissa. Voi siis saunoa pidempään kerralla.

J: Ehdottomasti paras sauna on savusauna, mutta niitä on valitettavan harvassa paikassa. Parasta siinä on vahva savuntuoksu ja mahdottoman pehmeät löylyt. Savusaunan jälkeen toiseksi paras on puusauna. Ja vielä jos sitä lämmittää esimerkiksi männyllä tai koivulla, saa nauttia hyvistä tuoksuistakin.

Kaupungin kerrostaloissa pääsee harvoin nauttimaan muusta kuin sähkösaunasta. Puu- ja savusauna mielletään yleensä sinne mökin rannalle, joten kaupunki-ihmiset niitä vaihtoehtoja luonnollisesti vähemmän käyttävät. Jos savusaunaan pk-seudulla haluaa mennä, niin mm. Lauttasaaressa ovat Suomen saunaseura ry:n tilat. Tosin jäsenmaksu on maksettava ensin.

Oletko kokeillut turkkilaista saunaa?

J: Juu, onhan sitä tullut kokeiltua, mutta en pahemmin pidä siitä. Siellä alkaa tulemaan jonkin ajan kuluttua kylmä!

A: Onhan sekin ihan kiva aluksi, mutta siihen kyllästyy pian, kun ei itse voi vaikuttaa saunan olosuhteisiin mitenkään (esimerkiksi heittämällä lisää löylyä ).

Tässä tulee hyvin esille tämä suomalaisen karpaasin selkänahka. Ulkomailla usein käytetyt "höyryhuoneet"=turkkilainen sauna eivät yleensä lämpötilaltaan nouse niille perinteisille suomalaisille lukemille. Harmittavaa on tietysti sekin, että turkkilaisen saunan lämpötilaa ei pahemmin voi itse säätää.

Mihin aikaan päivästä mieluiten saunot?

J: No, luonnollisin ajankohta on tietysti iltahämärissä, mutta kyllä kesällä on mökillä kiva saunoa ihan päivälläkin.

A: Illalla. Miksei yölläkin. Suomalaisen keskikesän valoisassa yössä järven rannalla. Nami.

Mielipidekysymys tietenkin on tämäkin. Minäkin miellän saunomisen ajankohdan ennemmin iltaan kuin aamuun tai päivään.

Kuinka kauan olet ollut yhtä soittoa saunassa?

J: Toimittaja meinaa vissiin, että istunut lauteilla ilman taukoa. Jaa, riippuu aika lailla löylyistä. Ehkä joku 10-15 minuuttia. 140 asteen löylyissä tietysti paljon vähemmän. Itse saunomissessiot kaikkineen voi kestää useita tunteja. Kerran saunoimme savusaunassa 6 tuntia putkeen, ilta kuudesta hieman yli puolenyön. Se oli kesällä, kun valoa riitti läpi yön.

A: Enpä ole koskaan ottanut aikaa. Yksissä löylyissä, ilman jäähdyttelytaukoa, ei jaksa olla ehkä viittä tai ainakaan kymmentä minuuttia pidempään - ainakaan jos pääsen itse kauhan varteen. Sensijaan saunoa ja jäähdytellä ja saunoa ja ehkä välillä uida jaksaa tuntitolkulla.

Guinnessin ennätyskirjassa vuodelta 1987 saunomisesta sanotaan seuraavaa: "Otaniemen teekkarit, luvultaan toistasataa, ottivat 16-30.3.1985 haltuunsa moneen kertaan parannellun saunanvedon ME:n kiskoessaan puhdistehuonetta Oulusta Otaniemeen ajassa 14 vrk 7t 15 min. Matkaa aina kulloinkin kahta saunojaa nelimiehisin voimin kiskovalle joukkueelle kertyi lähes 1000 km reitillä Oulu - Jyväskylä - Tampere - Lahti - Helsinki - Espoo - Otaniemi." Guinnessin ennätyskirja vuodelta 1993 taas kertoo seuraavaa: "Iiläisen nuorisourheiluseura Toivon Kipinän 8 jäsentä löylytteli 11 vrk 2 min (264 t 2 min) 2.7-13.7.1990. Sauna oli jatkuvalämmitteinen ja ponttonien päälle rakennettu.Löylyhuoneen keskilämpötila oli 75.6 astetta Celsiusta ja koivuhalkoja kului 2.5 kuutiometriä, virvokkeita yli 200 l, suolakurkkuja 11 kg ja kahvia 5 kg. Saunojat Teuvo Kaleva, Mika Haverinen, Joona Eskola, Kimmo Alanikka, Jouni Halonen sekä Jani, Marko ja Kari Paldanius, istuivat kukin tunnin vuorollaan."

Minkälaisia kiviä saunakiukaassa on? Voiko sinne laittaa mitä tahansa kiviä?

A: Valitettavan usein ihan tavallisia ojanpohjalta kaivettuja mukulakiviä. Mieluummin käytetään kuitenkin oliviinia, koska se on lämpöominaisuuksiltaan hyvää ja kestää pitkään rapautumatta. Nykyään on saatavilla keraamisia kiviä, jotka kestävät pitkään, mutta niistä loppuu puhti liian pian kiukaan sammuttamisen jälkeen tai jos joku vähänkään innokkaampi löylynheittäjä pääsee valloilleen.

J: Omassa kiukaassa, joka on sellainen ovela Aina-valmis kiuas, on yhteensä sata kiloa kiviä. Niistä noin 90 kg on oliviinia ja loput ulkomailta tuotuja erikoisempia kiviä. Yksi mainitsemisen arvoisin lienee ehkä Etnan rinteeltä napattu laavakimpale, josta aluksi tuli melkoinen rikinkatku. Myös Olympos-vuorelta Kreikasta on tuotu muutama kivi. Nämä erikoiset kivet eivät ole mitenkään löylyjä parantaakseen siellä, vaan ne on puhtaasti matkamuistoja.

Jos luonnosta etsii kiviä kiukaaseensa kannattaa vähän tietää sen ympäristön historiaa mistä kivensä on löytänyt. Voi nimittäin olla niin, että jos lähistöllä on ollut tai on toiminnassa joku tehdas niin vuosien saatossa kiviin on voinut imeytyä ties mitä aineita. Saunassa taas ne saattavat löylyä heittäessään levitä löylyhöyryn mukana levitä ilmaan ja sitä kautta ihmisen hengitykseen. Mutta jos metsän keskeltä sen jonkun kiven löytää voi olla 99 % varma, että se on puhdas. Joten voi melko hyvällä omalla tunnolla niitä saunakiviä sieltä metsästäkin kaivaa.

Voiko saunomisessa käyttää jotain lisähajusteita löylyhöyryn muokkaamiseksi?

A: Voi. Itse pidän eniten maustamattomasta saunasta, mutta kyllä jotain hajustetta kuten eukalyptusta, koivua tai löylytervaa voi parissa yksittäisessä löylyssä tujauttaa. Mutta ei siis koko aikaa.

J: Kyllä, ja niitä tulee käytettyäkin. Joskus suosiossa oli savusana-tuoksu, mutta sen muututtua lähinnä savusilakan hajuiseksi olemme keskittyneet lähinnä vain eukalyptus-tuoksuun. Myös oluen heittäminen silloin tällöin kiukaalle generoi miellyttävät mallaslöylyt.

Nyt alan ehkä ymmärtämään miksi sauna voi tehdä nuhalle hyvää. Eukalyptuksen voimakas tuoksu tunnetusti avaa hengitystiehyeitä tehokkaasti, mutta ei se kyllä nuhaa kuitenkaan kokonaan paranna. Ei tosiaan siis tarvitse olla aina standardeissa maustamattomissa löylyissä vaan kaikenlaisia hajusteita löytyy. Kaupunki-ihminen voi esimerkiksi luoda itselleen virtuaalisen savusaunan käyttämällä savusaunantuoksua löylyhöyryssään.

Käytätkö saunavihtaa? Oletko mieluummin saunassa vihdan kanssa vai ilman?

J: Kyllä, erittäin mielläni.

A: Se on muuten vasta, ei vihta. Ja käytän sitä erittäin satunnaisesti. Sensijaan ihan siitä lähtevän tuoksun vuoksi vasta on ihan kiva, vaikkei sitä jaksaisi jatkuvasti käyttääkään.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta ja Länsi-Suomessa vihdasta. Mikäs sen mukavampaa kuin tulikuuman koivunlehden läpsäys iholle. Melko masokistista puuhaa, mutta antaa kuitenkin iholle metsäisen tuoksun ja luo illuusion mökkisaunasta metsän siimeksessä.

Oletko käynyt ulkomailla jossain paikallisessa saunassa? Eroaako se jo- tenkin suomalaisesta saunasta?

J: Kyllä eroaa! Ulkomaalaiset saunat ovat hyvin harvoin edes 80 asteen lämpöisiä. Lisäksi niissä ei käytetä vihtaa eikä useinkaan heitetä löylyä.

A: Enpä ole missään paikallisessa saunassa käynyt, kuten turkkilaisessa saunassa Turkissa. Useimmat saunat, joissa olen ulkomailla käynyt, ovat olleet surkeita yrityksiä mukailla suomalaista saunaa.

Itselläni ei ole kokemusta ulkomaalaisista saunoista. Huomatkaa muuten, että ulkomainen sauna ei ole välttämättä sama asia kuin turkkilainen sauna.

Tulisitko toimeen ilman saunaa? Eikö suihku tai kylpy riittäisi?

A: Ulkomailla asuessani on ollut pakko tulla toimeen jopa vuosi ilman saunaa. Kyllä siitä hengissä selviää. Mutta jos muuttaisin pysyvästi ulkomaille, sauna olisi rakennettava.

J: Kyllä jonkin aikaa. Esimerkiksi etelässä ei pahemmin saunaa kaipaa, mutta täällä Suomessa se on kyllä ihan ehdoton!

Janne viittaa lausunnossaan varmaan Suomen kylmiin talvioloihin ja siihen miten paljon aurinko on enemmän taivaalla näkyvissä etelässä kuin täällä. Tarvittaisiinko sitten saunaa, jos lämpötila olisi täällä Suomessa kuin Kanariansaarilla tai jossain muuussa trooppisessa maassa? Vai onko kyseessä iänikuinen peseytymisperinne, josta ei luovuta hinnalla millä hyvänsä? Itse en pahemmin välitä saunomisesta ja voisin varmaan tulla toimeen ilman saunaakin.

Minkälainen on hyvä sauna? Entä huono?

J: Hyvä sauna sijaitsee vesistön rannalla. Se on puusauna, tai harvinaisena herkkuna jopa savusauna. Sitä lämmitetään männyllä tai koivulla, ja vihta on vasta juuri ennen saunaa tehty. Lisäksi löyly ei saa olla liian kuiva, joka tosin harvemmin onkaan muiden kuin sähkösaunojen ongelma. Hyvään saunaan tai paremminkin saunanautintoon kuuluu toki myös hyvä seura ja koppa huurteista, makkaraakaan unohtamatta. Huono sauna on edellisen vastakohta.

A: Hyvässä saunassa on 80 astetta lämmintä ja riittävä ilmanvaihto, ei kuitenkaan niin tehokas, että löyly haihtuu pois sekunneissa. Lauteiden on oltava riittävän leveät, että jalat mahtuu nostamaan lauteille, ja puu ei saa olla pihkaista kuusipuuta, joka polttaa takapuolen. Uimamahdollisuus on tietysti myös oltava. Huonossa saunassa loppuu happi kesken, kiukaasta ei irtoa löylyä, ja löylyvesi on saastutettu appelsiiniesanssilla.

Minulla ei ole asiaan sen kummempaa kantaa. Kaikissahan niissä hiki kuitenkin tulee.

Liittyykö saunomiseen jotain kerho/kilpailutoimintaa?

A: Kilpailuja minä en ymmärrä, mutta sauna- ja avantouintikerhoja kyllä on.

J: Onhan niitä olemassa kaikenlaisia saunaseuroja ja löylykilpailuja, mutta en ole tutustunut niihin. Löylykilpailuja minäkin pidän älyttöminä.

Kun kyse on harrastuksesta liittyy harrastukseen kuin harrastukseen yleensä kerhot, klipailut, MM-kisat ja kaikki muu sellainen. Varsinaisesti saunakerhoista ei yleensä puhuta vaan käytetään nimeä saunaseura. Pääkaupunkiseudulta löytyy esim. Suomen saunaseura r.y., joka on vuonna 1937 perustettu aatteellinen yhdistys. Saunatilat sijaitsevat Helsingin Lauttasaaressa. Liittyminen seuraan maksaa 500 mk. Jäsenillä on käytössään mm. kaksi savusaunaa ja kaksi ulossavuavaa puulämmitteistä saunaa. Muita netissä esittäytyviä saunaseuroja ovat mm. Mulko, Oulusta sekä tamperelainen LSS. Toiminnassaan he eivät mainitse mitään kilpailuista.

Saunotko mieluummin yksin vai kaverien kanssa?

A: Kaverien kanssa.

J: Ehdottomasti mieluummin kaverien ja tuttujen kanssa. Toki vieraidenkin kanssa voi saunoa, mutta keskustelut ovat sitten useimmiten tyyliä: "On pidelly ilimoja". "Jep jep". Yksin saunominen tulee kysymykseen vain silloin, kun ei ole sopivaa seuraa tarjolla.

Saunominen mielletään yleensä sosiaaliseksi tapahtumaksi. On järjestöjen, yritysten, yhdistysten, kerhojen jne. saunailtoja joissa jutustellaan kaikennäköistä mukavaa ja saatetaan jopa kansainvälisellä tasolla sopia poliitikkojen kesken kaikennäköisiä sopimuksia. Varmaankin hyvä paikka sopia vaikka uusia tuttavuuksia.

Kuuluuko saunareissuusi jotain esi- tai jälkirituaaleja?

A: Ei mitään esirituaaleja. Jälkikäteen pitää vaan jano sammutella, mikäli sen rituaaliksi mieltää.

J: No, ei nyt rituaaleja siinä mielessä kuin sen voisi ymmärtää. tietysti erilaisia asioita saunomisen yhteyteen on kiva ympätä, kuten vihtominen, jäähdyttely, uimassa tai avannossa käynti, huurteisen juonti, nuotiolla istuminen jne. mutta en pidä niitä varsinaisesti rituaaleina.

Saunominen voi joillekin olla viikon pyhä toimitus, johon valmistaudutaan huolella tai sitten vaan se yksi kerta viikossa, jonka yhteydessä voisi vaikka hiukset pestä. Eli mennäänkö sinne saunaan saunomisen vuoksi vai jonkun muun asian ohella.

Mitä haluaisit sanoa saunomisesta kiinnostuneelle henkilölle?

A: Mene saunaan!

J: Ei muuta kuin rohkeasti vaan kokeilemaan! Ei siinä ole mitään menetettävää. Ja jos ei pidä esimerkiksi vihtomisesta tai uimisesta, niin ei kukaan siihen pakota. Kyllä jäähdytellä voi ihan terassillakin. Itseasiassa en ymmärrä henkilöitä, jotka ilman mitään hyvää syytä kieltäytyvät tästä nautinnosta. Tietysti jos on vaikkapa erityisen kuiva iho tai sydänsairaus, on järkevämpää jättää saunominen väliin.

Onko siis mitään hyvää syytä kieltäytyä saunomisesta? Janne mainitsikin jo muutaman seikan. Terveys on ihmisellä tietenkin ensisijalla. Herkkänahkaiset ihmiset saattavat helposti polttaa ihonsa saunassa. Ihon kuivuus lisää myös riskiä käräyttää ihoaan. Elimistölliset sairaudet kuten esim. sydänsairaus ovat vakavasti otettava seikka. Elimistön kuumennus ei ole kovinkaan hyväksi monen sairauden yhteydessä.Muita syitä voisivat olla,että tulee huono olo tai sitten on saunan jälkeen niin naatti ettei jaksa tehdä enää mitään.

Jäikö vielä jotain sanottavaa saunomisesta?

A: Jep. Sauna on parhaimmillaan joko avantouinnin yhteydessä, tai sitten laavusaunassa keskellä korpea asuttamattoman lammen rannalla.

J: Kyllä. Eli saunomiseen kuuluu oleellisena osana myös ns. kirjoittamattomat pelisäännöt, jotka on kuitenkin syytä tietää, varsinkin jos saunoo muiden kuin tuttavien kanssa. Niistä tärkein on varmasti se, että löylynheittäjä istuu saunassa niin kauan, kunnes löylyt ovat selvästi jo laimentuneet. Ei siis niin, että kiukaalle heitetään puoli kiulullista vettä ja sitten luikitaan häntä koipien välissä ulos. Myöskään alalauteelta ei pidä ruveta vettä nakkelemaan, vaan istua mieluiten löylyhuoneen kuumimmassa nurkassa ja paiskoa vettä sieltä. Näin ei tule keneltäkään sanomista, että hyvähän sieltä viileimmästä nurkasta on heitellä.

Toinen oleellinen sääntö on keskustelunaiheet saunassa. Ehdottomasti löylyhuoneen ulkopuolelle pitäisi jättää politikointi, riitely ja raha-asioista puhuminen. Myöskään posketon alkoholin kanssa lutraaminen ei ainakaan omasta mielestäni ole suotavaa ihan jo tapaturmariskien vuoksi. Useimmiten se myös edesauttaa kaikenlaista kinastelua ja väittelyä. Itse jouduin kerran olemaan yleisessä saunassa, jossa useat tyypit kinastelivat oikeasta löylynheittotavasta, ja se oli todella epämiellyttävää! Saunassa on tarkoitus rentoutua, ei tapella.

Kun saunaan menen, niin itse en viihdy saunomisen merkeissä 10-15 minuuttia enempää. Jotenkin ei oikein huvita mennä enää sen ensimmäisen session jälkeen enää uudestaan saunaan. En ole kokenut sitä enää miellyttäväksi. Saunalla on minuun melko raukaiseva vaikutus, jonka jälkeen en oikein jaksa tehdä enää mitään muuta kuin istua sohvalla. Jos olen loppupäivälle suunnitellut jotain ajatustyötä vaativaa aktiviteettia niin saunaan ensinä päivänä mene. Hyvänä unilääkkeenä sauna ainakin toimii.

Suomen saunaseura - Suomen Saunaseura ry:n kotisivu
The Ultimate World Of Sauna - Kaikki mitä haluat tietää saunasta
Authentic Sauna's Sauna Store - Osta sauna!

Janne Silvo