"Ja historian siipien havinaa"
Janne Silvo - Vastaava päätoimittaja
Reilu kuusi vuotta on pitkä aika. Todella pitkä aika. Kun ensimmäinen CyberDyne Magazinen numero vuonna 1994 julkaistiin purkin 1-vuotissyntymäpäivänä 18. maaliskuuta, en voinut edes kuvitella, että lehti ilmestyisi vielä seuraavalla tuhatluvullakin. En sitten ikinä!
Purkkilehden teko on muuttunut alkuajoista melkoisesti. Alussa juttuja vain kirjoiteltiin ilman mitään suunnittelua. Ensimmäisissä numeroissa olikin juttuja niin urheilusta, musiikista, elokuvista kuin purkkimaailmastakin. Mistään ei kuitenkaan kirjoiteltu kovin syvällisesti. Ei sinänsä, että lehdessä myöhemminkään olisi kovin syvällisiä juttuja ainakaan useaa ollut, mutta ajan saatossa aloimme enemmän painottamaan juttujen sisältöön ja erilaisiin teemanumeroihin. Ollessani itse armeijassa vuosina 96-97 lehdessä oli hyvin paljon armeijajuttuja. Aika ajoin julkaistiin usean numeron mittaisia sarjoja, kuten "Opiskelu pakkomielteenä", "xxx harrastuksena" sekä kolmiosainen "Tallinnan matkailijan pikaopas". Erilaisia haastatteluja on myös ollut useita, samoin avaruusaiheisia juttuja. Matkakertomuksia on kertynyt melkoinen läjä, ja leffa-arvosteluja sitäkin enemmän. Vuosituhannen vaihteen ympärillä oli sitten tietysti Millennium-aiheista tarinaa, ja nyt parissa viimeisessä numerossa on käsitelty lähinnä purkin ja purkkilehden lopettamista.
Lehden toimituskuntaan on kautta aikain kuulunut minä itse (Janne Silvo) sekä Antti Niskanen. Hieman meitä myöhemmin mukaan tuli myös Miika Karpin, joka on siitä lähtien toiminut uskollisesti purkkilehden hyväksi. Joitakin freelance-toimittajia on myös mahtunut mukaan kuvioihin muutaman numeron osalta.
Mielestämme olemme onnistuneet pysymään suhteellisen hyvin myös aikatauluissa, eli lehti on ilmestynyt silloin kun sen on luvattu ilmestyvän. Alussa se oli kuitenkin hankalaa, kun joka kuukausi yritettiin saada ulos uusi numero. Jonkin ajan kuluttua siitä päätimmekin, että se on liikaa, ja viime vuosina numeroita on tullut 6 vuodessa. Muutamaan otteeseen tapahtuneet myöhästymisetkin ovat useimmiten johtuneet omasta laiskuudestani tai kiireestä. Muilta toimituksen jäseniltä jutut ovat aina tulleet ajoissa. Armeijasta kotiutumisen jälkeen aloimme pitämään niin kutsuttuja Magakokouksia, joissa suunnittelimme seuraavaa numeroa tai ruodimme saamaamme palautetta. Ajan myötä sanasta muodostui yleinen käsite lähes kaikelle yhdessäololle, missä vain sanallakaan oli puhetta lehdestä. Välillä kokous saattoi olla virallisesti kesken, mutta juttu karata johonkin ihan toisaalle. Kahviakin kului usein pannu jos toinenkin.
Hauskimpia juttuja lehden historiassa ovat muutamat testit, joita suoritimme niin disketeille kuin CD-levyillekin. Testasimme muun muassa disketin kestävyyttä uunissa, ja puhdistimme hiekkalaatikolla kierineen CD-levyn astianpesuaineella. Tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia, ja taisipa kyseiset numerot olla kaikkien aikojen suosituimpia. Diskettitesti löytyy numerosta 11/94 ja CD-testi numerosta 12/97. Data-CD testiä emme koskaan saaneet aikaiseksi, vaikka sitä pitkään suunnittelimmekin. Yhtenä syynä tosin lienee se, että kumpikaan ei ollut kovin halukas tunkemaan kivien ja hiekan seassa ryvettyneitä levyjä oman koneensa CD-asemaan...
Eräs myös ehdottomasti mainitsemisen arvoinen juttu oli artikkeli "Totuus Renny Harlinista", jota luvattiin "Seuraavassa numerossa"-palstalla vähintäänkin puolen vuoden ajan, mutta jota ei koskaan seuraavasta numerosta löytynyt. Välillä oli maininta, että juttu ei ole vielä valmiina, ja välillä siitä ei ollut mitään mainintaa. Kun juttu lopulta julkaistiin numerossa 12/95, se mahtoi olla usealle melkoinen pettymys. Juttu ei sisältänyt mitään sensaatiomaista paljastusta, vaan kyseessä oli vain eräästä haastattelusta tehty referaatti, jota en vain jaksanut pitkään aikaan tehdä valmiiksi asti. Aiheesta on tullut myös pienimuotoinen legenda, sillä kun jonkun jutun sovittiin ilmestyvän myöhemmin, saatettiin vihjata, että jaahas, se on sellainen "Totuus Renny Harlinista" juttu taas.
Reissuilla ollessa on myös ollut hauska suorittaa tutkivaa journalismia, ja kirjoitella illan päätteeksi havaintoja muistiin. Kotiinpäästyä niistä on sitten ensin tehty pitkä ja kattava lista, jossa on lueteltu kaikki enemmän ja vähemmän mielenkiintoiset tapahtumat. Kun kirjoittajina on useimmiten ollut minä ja Antti, olemme pompotelleet listaa toiselta toiselle niin kauan, kunnes kaikkien eri tapahtumien osalta oli päätetty, kumpi kirjoittaa mitäkin. Kumpainenkin siis sai valita listasta esimerkiksi 5 mieluisinta aihetta ja lähettää listan sitten toiselle. Kun kaikki aiheet oli lopulta jaettu, alkoi itse jutun kirjoittaminen. Joissakin kertomuksissa saattaakin huomata kirjoittajan vaihdoksen, mutta yleisesti ottaen ne ovat menneet varsin sujuvasti.
Vaikka lehden julkaiseminen tähän numeroon loppuukin, matkakertomuksia tulee varmaan silti vielä kirjoiteltua. Niitä kun on itsekin kiva lueskella jälkikäteen. Leffa-arvosteluja sen sijaan tuskin enää julkaistaan, ja tuskin muitakaan vakiopalstoja. Kaikki vanhat lehdet on kuitenkin jatkossakin imuroitavissa CyberDyne Magazinen kotisivuilta, ja CyberDyne Magazine Onlinen sivuilta löytyy varsin kattava kokoelma vanhoista pakinoista, leffa-arvosteluista, matkakertomuksista ja muista suuremmista juttukokonaisuuksista. Pyrin vielä näin jälkikäteen lisäämään vanhojen numeroiden mehukkaimpia juttuja myös nettiin. Haluan myös muistuttaa numerossa 02/99 julkaistusta "Näin tehdään Maga"-jutusta, jossa on seikkaperäisesti kerrottu yhden numeron synty alusta loppuun, sekä numerossa 12/98 julkaistusta "Magan historiikista", jossa muistelimme menneitä 30. julkaistun lehden jälkeen.
Juttuideoita olisi varmasti vielä jatkossakin löytynyt, vaikka viime numeroissa ei mitään varsinaisia jymyjuttuja ole ollutkaan. Repäiseviä juttuja kun ei oikein voi keksimällä keksiäkään, vaan ne osuvat kohdalle kun on osuakseen. Joskus yksi, joskus taas useampia samaan aikaan. Näihin sanoihin lopetan tämän oman päätöspuheeni ja luovutan puheenvuoron Antti Niskaselle. Kiitokset kaikille lehden tekoon osallistuneille ja tietysti lukijoille, joita ilman lehteä ei olisi julkaistu näin montaa numeroa.
The End.
Antti Niskanen - Päätoimittaja
Tässä sitä sitten kirjoittelen viimeistä Magaa. Aika uskomaton juttu. Magasta on vuosien varrella (Vuosien varrella! Edelleen on vaikea uskoa, miten kauan Magaa onkaan julkaistu!) tullut melkeinpä elämäntapa. Kerran kahdessa kuukaudessa julkaistaan uusi numero, johon kirjoitetaan mitä mieleen tulee. Yleisesti ajankohtaisia asioita, meille itsellemme ajankohtaisia tai merkittäviä asioita, ja ihan muuten vaan kiinnostavia asioita.
Magaa varten on tullut myös tehtyä kaikkea sellaista, mitä ei muuten olisi tullut tehneeksikään. Maga innosti mm. diskettitestiin (HD-disketit testissä, 11/1994) ja CD-testiin (CyberDyne Magazine testaa: Mitä kaikkea CD-levy kestää? 12/1997), joista ei vain ollut kiva kirjoittaa juttu Magaan, vaan joista saatiin myös itsellemme ihan hyödyllistä tietoa. Ja tuskinpa olisi tullut istuttua yhtenä päivänä viidessä leffassa putkeen Tennispalatsin avauduttua, ellei tarkoituksena olisi ollut perusteellisesti testata uusi teatterikompleksi Magaa varten (Operaatio Tennispalatsi, 06/1999). Ilman Magaa olisi jäänyt sekin kokemus kokematta.
Ensimmäisestä Magasta on totisesti kulunut paljon aikaa. Kirjoittelin muinoin omien opiskelujeni aloittamisesta Otaniemessä (Ottaisitko niemen? 11/ 1995). Nyt olen viittä vaille valmis diplomi-insinööri. En vain ihan ehdi kirjoittaa valmistumisestani Magassa. Miika Karpin sen sijaan ehti saada Gradunsa v almiiksi vielä Magan ollessa hengissä (Minä ja Gradu, 06/2000). Vuonna 1996 kirjoittelin Linuxista otsikolla "LINUX - Outo kummajainen PC:n maailmassa" (04/1996). Nykyään jutun otsikko olisi aivan toinen. Internetkin on Magan olemassaoloaikana kasvanut tuntemattomasta, kryptisestä, yliopistojen välisestä tietoverkosta arkikielen sanaksi. Vuonna 1994 haastattelimme vielä outoja kummajaisia, Internetin käyttäjiä (Internet-friikit haastattelussa, 11/1994). Nykyään Magaa levitetään tuossa samaisessa Internetissä.
Ja juuri Internet on osasyyllinen purkkimaailman hiljaiseen katoamiseen ja niin myös CyberDyne Magazinen lopettamiseen. Mutta toisaalta ehkä onkin jo aika lopettaa. Viime aikoina magajuttujen kirjoittaminen on jäänyt enemmän ja enemmän viime tippaan. Tätäkin juttua kirjoitan deadline-päivänä. Meidän toimittajien keskuudessa tämä oli usein vitsailun aihe, jota ei toki koskaan minään ongelmana pidetty - Magat saatiin useimmiten julkaistua ajallaan (olkoonkin sitten yön pikkutunneilla) tai parin päivän viiveellä. Tulevien Magojen ilmestymispäivämäärät julkistettiin aina etukäteen, mutta ei kenenkään mitään todellisia paineita asiasta tarvinnut ottaa. Ei silti voi kiistää, mistä viime tippaan jättämisessä todella on kyse - mielenkiinnon vähittäisestä loppumisesta. Katsotaan nyt, millaista on olla kirjoittamatta uusia magajuttuja joka toinen kuukausi. Kukaties sitä tulee kaipaamaankin. Helpotus se kiistämättä kuitenkin on.
Kiitokset kaikille lukijoille. Minä päätän toimittajan urani tähän.
Miika Karpin - Toimittaja
Luin Magaa 11/94, jossa minut esiteltiin piinapenkissä. Tuntuu, että olin ihan joku toinen ihminen mikä nyt olen. Mielipiteet ovat muuttuneet jo vähän toisenlaisiksi mitä siihen aikaan ne olivat. Mutta kukapa toisaalta ei olisi muuttunut tämän kuuden vuoden aikana - mukaan lukien myös Cyberdyne Magazine. Magazinen jutut olivat alkujaan monen eri "toimittajan" juttujen yhdistelmä. Magasoftan vaihduttua pikku hiljaa se kuitenkin muovautui minun, Jannen ja Antin hommaksi. Mukaan toimitukseen vakituisena avustajana tulinkin pian haastattelun jälkeen numerossa 01/95 vitsipalstan muodossa. Kun hommia alkoi kasaantua enemmän leffa-arvostelujen, ohjelmointikurssien ja muidenkin sekalaisten juttujen muodossa, olinkin jo sitten varsinainen Magazinen toimittaja.
Vuodet vierivät ja Magazinekin muuttui joka toisena kuuna ilmestyväksi. Magakokouksia pidettiin CyberDynen päämajassa. Niissä käsiteltiin seuraavassa Magazinessa ilmestyviä juttuja ja seurattiin Magazinen kehitystä monessa eri muodossa. Leffaan mentäessä, leffaa piti lähes tulkoon aina katsoa kriittisellä silmällä, sillä joko minä tai Janne kirjoitti niistä arvostelun. Viimeisimpänä tempauksena katsoimme kolme leffaa yhden päivän aikana. Arvostelut löytyvät tästä Magazinesta.
CyberDyne purkki lopetti vähän aikaa sitten toimintansa ja tähän numeroon loppuu sitten CyberDyne Magazine. Lehden jatkaminen Internetissä ei ehkä olisi ollut kovin hyvä idea, sillä purkin lopetettua toimintansa siihen kiinteästi liittynyt Magazine jäisi tavallaan ilman etunimeä ja ei kuuluisi täten mihinkään kontekstiin. Mutta niinkuin on tapana sanoa: Aikansa kutakin. Uusia haasteita etsitään vanhojen tilalle ja kukaties ehkä jossain yhteydessä tulevaisuudessa jollakin palstalla tavataankin.